Viime viikonloppu taas vietettiin mökillä ja pennut ovat jo niin isoiksi kasvaneet, että ne pystyi jo tyrkkäämään oikeaan koiratarhaan ilman pelko, että ne tulisivat sieltä rei'istä ulos.

Ja eilen sitten käytiin Vantaalla eläinlääkäriasema Aistissa tekemässä pennuille kuulotestit ja myös yleinen terveydentarkastus sekä laitettiin sirut.

Kaikki pennut olivat lääkärin mukaan terveitä ja potria dalmatiankoiranalkuja ja molemmilta uroksilta löytyivät kaksi kivestä. Painoa oli molemmilla nartuilla 5,2kg, Kaapolla 5,3kg ja Jässillä 5,8kg.

Kuulotestikin meni melkein hyvin: kolme neljästä kuulee molemmin puolin normaalisti, mutta Kaapo on toispuoleisesti kuuro, emänsä tavoin.

Eilen iltasella Jonna kävi myöskin kuvaamassa pentuja hyvällä kameralla, otettiin oikein seisotuskuvia. Eli niiden valmistumista odotellaan.

Ja kohta mä joudun ruveta noista sydänkäpysistä luopumaan  Perjantaina jo lähtee Kaapo Ylöjärvelle ja lauantaina lähtee sitten Hulda Masalaan. Onneksi saadaan nyt Goulle (ja kasvattajalle) pehmeä lasku, kun sijoitusnarttuni Tilda (joka nyt tästä lähin tulee kulkemaan Rosa nimellä) lähtee vasta seuraavana viikonloppuna Jokelaan. Ja nythän vieläpä näyttäisi siltä, että Jässi jää meidän laumamme jatkoksi ilahduttamaan hurjilla tempauksillaan äitiään, minua ja muita karvaturpia. Ja siinä tapauksessa saa Jässi-vauvanimikin kyytiä: Brax olisi vahvoilla "nimikilvassa"

Gou on ruvennut leikkimään jo lastensa kanssa lähes niinkuin aikuisten koirien kanssa. Ei se sentään kuvittele niiden pysyvän perässä juoksuleikeissä, mutta lelun kiskontaa ja painia mennään kovasti. Neljä yhtä vastaan on jo lähes tasaväkistä.

Noniinpäniin, pennun pallerot ovat sitten päässeet kokeilemaan jäljestystäkin.

Kaikilla meni varsin moitteettomasti, mitä nyt Kaapon jäljen päässä olevassa nakkikasassa oli muurahaisia, joten en päästänyt sitä sinne asti, vaan palkkasin taskussa olevilla nakeilla. (askeleissa käytin nappuloita, joista muurahaiset eivät välitä)

Tässäpä jokaisesta jäljestyskuva:

Ja heppojakin oltaisiin menty moikkaamaan, mutta hepat ei halunnu moikkaa meitä:

Eilen vähän kokeilin naksuttelua pennuille. Pennuthan ovat jo ehdollistettu naksuttimen äänelle, eli tietävät, että naksahdus lupailee herkkuja.

Tildan ja Pösön (Kaapon) kanssa meni suurinpiirtein niinkuin kuvittelinkin: sain suunnittelemani kymmenen istahtamista pelkällä odottelulla, mutten ole varma, että menikö mitään jakeluun, sillä en saanut vahvistetiheyttä riittävän tiiviiksi, sillä tekivät kaikkea muuta välissä. Huldan kanssa jouduin käyttämään houkuttelua, mutta todennäköisesti koirassa ei ollut sen enempää vikaa kuin muissakaan, se vain sattui olemaan viimeinen potilas, joten omaa malttia oli jo hieman kulutettu.

Mutta mitä tekee meidän Jässi? Heti kun otin sen käsittelyyn, se istahti sattumalta ja *naks* ja palkka, nostin sen seisomaan ja heti se istahti ja *naks*... pari kertaa se kokeili, että toimiiko vasten hyppiminen, mutta kun sillä ei saanut toivottua tulosta, niin pylly läpsähti taas alas. Eihän 6-viikkoinen pentu voi noin toimia??

Tultiin eilen koko revohkan kanssa mökkeilemään Pieksämäelle ja tänään näpsin lapsukaisista kuvia:

BG's Arija:

BG's Autor Carobnu:

BG's Abrakadabra:

BG's Albion:

Varasin pennuille ajan BAER-testiin Vantaalle, Aistiin. Sinne oli mahdotonta saada aikaa itselleen sopivasti, joten yrittänen vielä saada paremman ajan Lohjalta, mutta jossei se onnistu menevät pennut 6.8. Aistiin. Samalla laitetaan sitten myös sirut ja tehdään pennuille yleinen eläinlääkärintarkastus.

Niinpä niin, nyt on siis se aika, että pennunostajaehdokkaat käyvät katselemassa pennunpalleroita. Viikonlopunaikana kävivät perheet, joille tällä tietoa muuttaa nartut ja keskiviikkona olisi tulossa urospennusta kysellyt pariskunta, jotka ovat todennäköisesti kiinnostuneita enempikin blaffa-Pösöstä. Jässiä olen katsellut sillä silmällä, että luonteensa puolesta se kaipaisi harrastavan kodin ja siinä voisi jopa olla potenttiaalia erilaisiin harrasteisiin, kunhan päätyy oikeanlaisiin käsiin.

Jässistähän olisi vaikka jalkapallon MM-joukkueeseen: